Suunnitteluvaihe

Varsinainen suunnittelutyö pohjautuu kaikkeen siihen tietoon, joka on kerätty esisuunnittelun aikana. Suunnitteluvaiheessa rakennuttaja käynnistää esisuunnittelussa valitun toteutustavan tarkan suunnittelutyön. Tähän suunnitelmaan kirjataan parhaiten soveltuvat toteutussuunnitelmat ja aikataulut. Suunnitteluvaiheen kustannus koko rakennusprojektissa on viiden prosentin luokkaa, mutta sen tärkeys koko projektille on ensiarvoisen suuri. Suunnittelutyön voi tehdä ammattitaitoinen rakennuttaja, mutta pääsääntöisesti se teetätetään ulkopuolisilla rakennussuunnittelijoilla. Vaihtoehtoisesti suunnittelu voi kuulua talopaketin hintaan tai rakennusurakka voidaan sopia avaimet käteen -periaatteella, jolloin urakoitsijan työhön sisältyy myös suunnittelu.

Pääsuunnittelijan vastuu on suuri

Taloprojektin pääsuunnittelijan toimenkuva on vaativa ja häneltä vaaditaan laajaa asiantuntemusta. Suositeltavaa on valita pääsuunnittelija jo esisuunnitteluvaiheessa, jotta pääsuunnittelija pääsee alusta alkaen mukaan projektiin. Viimeistään pääsuunnittelija on valittava varsinaisen rakennussuunnittelun alkaessa. Pääsuunnittelija toimii koko suunnitteluprosessin johtajana ja valvojana. Rakennuttaja toimii läheisessä yhteistyössä pääsuunnittelijan kanssa ja rakennuttaja vastaa ja päättää rakentamisen aikaisista suunnitelmista sekä valituista materiaaleista ja aikatauluista. Rakennuttaja määrittelee hankkeen reunaehdot kustannuksien suhteen ja päättää tilatarpeista, jotka pääsuunnittelija täsmentää varsinaiseen rakennussuunnitelmaan.

Pääsuunnittelijalla on velvollisuus saattaa rakennuttajan toiveet ja odotukset käytännön suunnitelman muotoon. Suunnittelun pohjana on esisuunnitteluvaiheen aikana tehty suunnitteluohje. Eri osa-alueet esisuunnitelmasta tulee sovittaa yhteen taloudellisesti toteutettavissa olevaksi kokonaisuudeksi. Pääsuunnittelijan tulee perehtyä kokonaisuuteen niin hyvin, ettei yksikään muutos urakan eri osa-alueissa aiheuta ylitsepääsemättömiä ongelmia toisaalla. Pääsuunnittelija tekee yhteistyötä rakennus-, LVI-, sähkö- ja erikoissuunnittelijoiden kanssa. Pääsuunnittelijan vastuulla on kirjata kaikki urakan aikana tehtävät muutokset suunnitteluasiakirjoihin. Laaja-alainen vastuu edellyttää arkkitehdin tai rakennussuunnittelijan koulutusta ja työkokemusta työnjohdollisista tehtävistä.

Suunnittelun ohjaustyö

Ohjaaminen ja valvonta ovat pääsuunnittelijan tärkeimmät työt urakan aikana. Tämä korostuu aina sitä enemmän, mitä teknisempi ja vaativampi rakennuskohde on. Rakennuttajan laatutavoitteiden täyttäminen yksilöllisissä rakennusteknisissä ratkaisuissa on vaativa tehtävä, jos budjetti on tiukka ja aikataulu on määritelty kireäksi. Pääsuunnittelijan ohjaustehtäviä ovat muun muassa seuraavat työt:

  • Suunnitteluohjeiden jakaminen urakoitsijoille ja täsmentämällä niitä tarvittaessa
  • Kutsua ja järjestää tarvittavat suunnittelukokoukset eri osapuolten välillä
  • Teknisten toteutusten valvonta urakan aikana
  • Tarkkojen kustannusarvioiden laadinta
  • Ongelmakohtien analysointi ja tarpeen vaatiessa uusien suunnitteluohjeiden laadinta

Pääsuunnittelijan työhön kuuluu varmistaa, että budjetti ja aikataulu ovat realistisia vallitsevissa olosuhteissa. Tarvittaessa pääsuunnittelijan tulee neuvotella rakennuttajan kanssa vaihtoehtoisista ratkaisuista, jos on ilmeistä, ettei rakennuttajan haluamia rakenteita pystytä riittävän laadukkaasti toteuttamaan.

Arkkitehtuuri-, rakenne- ja LVI-suunnittelu

Tärkeimmät osat suunnittelutyössä ovat rakennesuunnitelmat, jotka laatii arkkitehti. Muita keskeisiä suunnitelmia, jotka laaditaan ennen rakennustyön aloittamista, ovat rakenne-, ilmastointi- ja lämmityssuunnitelmat. Näiden lisäksi teetätetään muitakin suunnitelmia, kuten esimerkiksi sähkö-, viher- ja sisustussuunnitelmia. Ensimmäinen askel on kuitenkin arkkitehdin tekemät suunnitelmat eli pääpiirustukset, joiden avulla haetaan rakennuslupaa rakennuslautakunnalta. Hyväksytyn rakennusluvan saamisen jälkeen täsmennetään muut suunnitelmat.

Rakennesuunnitelmissa kirjataan arkkitehdin tekemiin pääpiirustuksiin sopivat tekniset ratkaisut. Suunnitelmassa määritellään turvalliset ja taloudelliset rakenneratkaisut aloittamalla maaperätutkimuksella, jonka tulokset määräävät sopivimman perustustavan rakennukselle. Kun perustukset on määritelty, voidaan rakennesuunnitelmissa seuraavaksi määritellä kaikki muut tulevan talon rakenteiden yksityiskohdat. Nämä suunnitelmat on laadittava sellaisella tarkkuudella, että rakennuttaja voi kilpailuttaa tavarantoimittajat käyttäen rakennesuunnitelman tietoja materiaalitarpeista. Lisäksi rakennesuunnitelmat tulee hyväksyttää rakennusvalvontalautakunnan edustajilla. Rakennussuunnitelmien ja niihin sisältyvien ohjeiden avulla urakoitsija kykenee valmistamaan talon perustukset sekä itse talon rungon kokonaisuudessaan.

LVI-suunnittelija laatii taloon tulevan lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihtojärjestelmän käytännön toteutussuunnitelmat. Talon koko ja muoto vaikuttavat voimakkaasti lämmitysjärjestelmän valintaan. Lämmön lähteinä voivat olla esimerkiksi kaukolämpö, sähkölämmitys tai maalämpöpumppu. Mikäli rakennuttaja haluaa tulisijan taloon, sijoitetaan se yleensä keskelle taloa tuomaan tarvittaessa lämpöä. Lämmitysjärjestelmässä kannattaa suosia pitkän aikavälin kustannustehokkainta ratkaisua, joka ei välttämättä ole hankintahinnaltaan edullisin vaihtoehto, mutta maksaa itsensä takaisin ajan kanssa. Ilmanvaihdossa suositellaan nykyään aina koneellista ilmanvaihtoa. Lämmön talteenotolla varustetut ilmanvaihtolaitteet ovat ekologisimmat ja pitkällä aikavälillä taloudellisimmat vaihtoehdot.

Yhteenveto

Suunnitteluvaiheen tuloksena saadaan laskettua tarkka kustannusarvio koko taloprojektista. Lisäksi suunnitelmien avulla täsmentyy aikataulu rakennustöille ja niiden valmistumiselle. Suunnitteluvaiheen päätökseksi rakennuttaja hyväksyy suunnitelmat virallisesti ja itse rakennustyövaihe alkaa.