Rakentaminen ja käyttöönotto

Rakennustyöt alkavat aina vasta työmaan lakisääteisen työmaan aloituskokouksen jälkeen. Kokouksen osallistujia ovat työnjohtaja, suunnittelijat, urakoitsijat, valvoja, KVV-työnjohtaja sekä rakennusvalvonnan viranomaisedustaja. Rakennuttajan tehtävä on kutsua koolle aloituskokous, jonka puheenjohtajana toimii aina rakennusvalvonnan edustaja. Kokouksen asialistalla ovat muun muassa seuraavat asiat:

  • Toteutussuunnitelmien läpikäynti
  • Valvonta- ja vastuutehtävien tehtäväjaot ja raportointitapa
  • Rakennuttajan selvitys työmaan valvonnasta ja rakennusvalvojan selvitys viranomaisvalvonnasta
  • Työmaan ympäristövaikutukset

Aloituskokouksesta tehdään virallinen muistio, joka liitetään osaksi työmaapäiväkirjaa. Tämän jälkeen, mikäli kokouksessa ei tule ilmi selvityksiä vaativia asioita, voidaan maanrakennustyöt aloittaa tontilla. Töiden aloituksesta on hyvä tiedottaa lähiasukkaita ja tontin reunalle on pystytettävä kyltti, jossa kerrotaan toteutettavan rakennuskohteen tiedot.

Rakennusmateriaalien hankinta, tarkastus ja varastointi

Työmaalle tarvitaan runsaasti materiaaleja, joiden hankinta on kilpailutettu työmaata valmisteltaessa. Töiden alkaessa on rakennuttajalla oltava suunnitelma valmiina sen suhteen, miten rakennusmateriaalit varastoidaan työmaalla, miten työmaan logistiikka hoidetaan ja miten rakennusjätteet käsitellään. Suomessa rakennuttaja voi melko hyvillä mielin luottaa rakennustarviketoimittajien materiaalien laatuun. Rakennuttajan on hyvä luottaa asiantuntijoihin materiaalivalinnoissa. Tuotetietoihin tulee tutustua tarkkaan ja valita kohteeseen sopivat tuotteet hyvän sisäilman takaamiseksi. Suomessa on käytössä M1-merkintä tuotteille, jotka ovat vähäpäästöisiä ja siten hyviä valintoja asuinrakennukseen. Varmistettuaan rakennuskonsultilta tuotteiden sopivuuden, voi rakennuttaja rauhallisin mielin tilata tuotteet ja maksaa materiaalien laskut. Rakennuttajan ei kannata hakea jännitystä elämään arpomalla sopivia rakennusmateriaaleja, vaan jännitystä on parempi hakea vaikka mobiili igame -verkkopeleistä. Työmaalle saapuvat tuotteet ovat asiantuntijan avulla valittuina laadukkaita ja kohteeseen sopivia.

Työmaapäiväkirjan pitäminen

Keskeinen osa työmaan valvontaa on työmaapäiväkirjan pitäminen ajan tasalla. Päiväkirjaa pidetään koko työmaan keston ajan ja siitä on vastuussa rakennuttaja, ellei hän ole sopimuksen myötä siirtänyt vastuun urakoitsijalle tai työnjohtajalle. Päiväkirja on tärkeässä roolissa, kun joudutaan tarkistamaan kiistanalaisia asioita jälkikäteen. Työmaapäiväkirja pitää sisällään seuraavia asioita:

  • Päivämäärä ja säätila tiettyyn kellonaikaan
  • Työvaiheiden alkamisajankohdat, edistymiset ja valmistumiset
  • Työmaan logistiikkamerkinnät
  • Häiriöt työmaalla ja tehdyt lisätyöt
  • Lisäsuunnitelmien tarve ja niiden saapuminen työmaalle
  • Alihankkijoiden valvontamuistiot
  • Viranomaistarkastukset
  • Muutos- ja lisätöiden kirjaus
  • Huomautuksia urakan eri osapuolilta
  • Laskujen käsittelymerkinnät
  • Poikkeamat työmaalla, esimerkiksi laitevahingot ja tapaturmat

Työmaapäiväkirjasta muodostuu urakan aikana hyvin keskeinen dokumentaatio, joka kuvaa työmaan toimintaa. Myöhemmin tätä aineistoa, jota kertyy päiväkirjaan, voidaan hyödyntää rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeiden laatimisessa.

Työmaakokoukset ja valvonta

Keskeinen osa työmaiden valvontaa ovat työmaakokoukset. Kokouksia järjestävät joko rakennuttaja tai työmaan valvoja. Tavanomaista on pitää kokouksia joka toinen viikko työmaalla. Kokouksiin ei tarvitse aina osallistua kaikkien urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden, vaan ainoastaan niiden, joiden työvaihe on aktiivisesti käynnissä, alkamassa tai juuri päättynyt. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa ja kokouksissa käsiteltäviä aiheita ovat sen hetkisten töiden edistyminen ja valmistuminen aikatauluihin nähden ja erilaisten töiden yhteensovittaminen. Toisinaan kokouksissa voidaan käsitellä muuttuneita suunnitelmia tai muutosehdotuksia, joita urakoitsijat tai rakennuttaja esittävät. Kokouksien sisällön dokumentointi ja vahvistaminen allekirjoituksilla osallistujien toimesta on tärkeä osa rakennusdokumentaatiota, sillä se osoittaa yksiselitteisesti eri osapuolten vastuut tehdyistä töistä.

Työmaan valvonnasta vastaavat niin rakennuttaja kuin viranomaisetkin. Rakennuttajan tehtävä on valvoa tai valtuuttaa joku valvomaan työmaan toimivuutta ja urakoitsijoiden toimintaa. Valvonnalla pyritään pitämään huoli, että rakennustyön tulos vastaa sovittuja urakka-asiakirjoja sekä työt tehdään laadukkaasti sovitussa aikataulussa noudattamalla turvallisia työmenetelmiä. Valvonnan avulla voidaan välttää ikävät onnettomuudet, joista saamme lehdistä lukea. Sopimukset ja niissä sovitut menetelmät ja laatukriteerit nousevat keskeiseen asemaan valvonnassa. Jos urakointisopimuksia ei ole tehty huolellisesti, on valvojan vaikea valvoa urakoitsijoiden töiden laatua. Viranomaiset valvovat rakennuslain mukaisesti työmaata rakennuslupahakemuksen tietojen pohjalta sekä työmaakatselmuksilla. Viranomainen ei korvaa rakennuttajan oman valvonnan tarvetta urakoitsijaa kohtaan. Viranomaisten suorittamia valvontakatselmuksia ovat muun muassa salaojien tarkastus, perustuskatselmus, rakennekatselmus, hormikatselmus sekä käyttöönotto- ja loppukatselmus työmaan päättyessä. Katselmuksissa voi olla eroja ei kunnissa, joten niistä kannattaa ottaa tarkkaan selvää suunnitteluvaiheessa.

Käyttöönottokatselmus ja vastaanottotarkastus

Rakennuksen valmistuttua on pyydettävä rakennusviranomaisia tekemään käyttöönottokatselmus ennen kuin rakennus voidaan ottaa virallisesti käyttöön. Tämä katselmus tulee teettää ennen kuin urakoitsijan kanssa pidettävä työn vastaanottotarkastus järjestetään. Mikäli viranomainen löytää huomautettavaa, voidaan tämä korjausvaatimus esittää urakoitsijalle niin kauan kuin lopullista vastaanottotarkistusta ei ole vielä hyväksytty. Vastaanottotarkastuksessa rakennuttaja, suunnittelijat, valvoja ja urakoitsija käyvät läpi rakennetun kohteen ja merkitsevät pöytäkirjaan mahdolliset puutteet ja poikkeamat. Tarkastuksen jälkeen urakoitsijalla on velvoite korjata havaitut puutteet kohtuullisessa ajassa. Urakan viimeinen lasku maksetaan vasta sen jälkeen, kun urakoitsija on korjannut puutteet.

Kun taloprojekti on lopulta valmis, alkaa rakennuksen takuuaika. Yleisissä ehdoissa takuuaika on aina kaksi vuotta, mutta törkeiden laiminlyöntien osalta urakoitsijalla on 10 vuoden vastuu korjata puutteet.