Esisuunnitteluvaihe pientalon rakennusprojektissa

Esisuunnittelu on ensimmäinen työvaihe pientalon rakennusprojektin alkaessa. Esisuunnittelussa kartoitetaan ja synnytetään tarvittavat lähtötiedot suunnittelijoiden käytettäväksi ja haetaan lisätietoja tukemaan päätöksiä hankemuodon valinnassa ja vastuiden jaossa. Vaiheeseen kuuluu myös kirjallisten kuvausten laadinta kaikista tulevan rakennuksen tiloista ja varusteista sekä rakennustontista ja käytettävistä rakennustekniikoista. Hankkeelle asetetaan lisäksi aikataululliset tavoitteet ja budjetti, jolla hanke halutaan viedä kokonaisuudessaan läpi. Tässä vaiheessa rakennuttajalla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa ja tehdä vielä muutoksia suunnitelmiin ja varmistaa kustannustaso, joka takaa rakennustyön onnistumisen.

Kustannuksien osalta tehdään alustava selvitys hankintakustannuksista. Projektin hankintakustannusten lisäksi esisuunnitteluun kuuluu käyttökustannuslaskelmat, jotka kertovat, kuinka suuria ovat rakennuksen ja siihen asennettavien tekniikoiden ylläpitokustannukset tulevaisuudessa. Ylläpitokustannuksien laskeminen auttaa arvioimaan suunnitelmia pitkällä tähtäimellä ja mahdollistaa vielä rakennusteknisten ratkaistujen muuttamisen, mikäli ylläpitokustannukset näyttävät olevan liian korkeita.

Esisuunnitteluvaiheessa on hyvä palkata avuksi kokenut asiantuntija, joka tuntee suunniteltavan rakennustyypin ja on perehtynyt taloon tuleviin teknisiin ratkaisuihin. Asiantuntijan avulla voidaan tarkistaa suunnitelman toteutettavuus ja mahdollisuudet pysyä tavoitteissa. Esisuunnitteluvaiheessa mukana ollut asiantuntija voi luonnollisesti jatkaa projektissa mukana suunnittelijana ja valvojana tai jopa työnjohtajana, mikäli rakennuttaja kokee hänet päteväksi ja yhteistyö esisuunnittelussa toimii moitteettomasti. Esisuunnittelun päätteeksi saadaan täsmentyneet suunnitelmat talon perusteista ja tiloista sekä taloteknisistä ratkaisuista ja tontin käyttötavasta. Lisäksi esisuunnittelussa huomioidaan ja tarkennetaan rahoituksen määrä ja alihankkijoiden käyttötarve.

Tontti ja tontin käyttösuunnitelma

Rakennustontit ovat käytännössä asemakaavoitetulla alueella sijaitsevia rakennuspaikkoja. Tontti on mitattu ja erotettu muista saman alueen tonteista sekä kirjattu kunnan maastorekisteriin. Tontti voi olla myös muunlainen rakennuskelpoinen maa-alue, johon voidaan poikkeuslupamenettelyllä hakea mahdollisuutta rakentaa talo tai useampia taloja. Tontin yksityiskohtaisemmat mahdollisuudet rakentamiselle määritellään kaupunkien asemakaavassa tai kunnan rakennuskaavassa. Viranomaisten määräämä rakennusjärjestys kertoo rakennusohjeet rakennuttajalle.

Tonttia koskevissa määräyksissä on otettava huomioon rakennusoikeuden suuruus ja rakennettavan rakennuksen suurin sallittu korkeus. Kaupunkialueilla voi olla myös tarkkoja määräyksiä rakennuksen ulkomuodolle ja värille. Esisuunnitteluvaiheessa silloin, kun tonttia ei ole vielä hankittu, on huomioitava kaikki nämä seikat sekä myös tontin sijainti. Rakennuttajan tonttivalinta voi vaikuttaa suuresti siihen, millaisen talon rakennuttaja voi rakentaa. Tärkeitä tekijöitä tontin valinnassa ovat muun muassa seuraavat tekijät:

  • Tontin koko ja rakennusoikeuden määrä
  • Tontin maaperä ja sen muokattavuus
  • Kulkuyhteydet ja julkisen liikenteen käytettävyys
  • Lähiympäristön tulevaisuus ja kaavoitustilanne
  • Tonttiin kohdistuvat rasitteet, esimerkiksi naapurien kauttakulkuoikeus tontin läpi tai pysäköintioikeus tontille

Tontin valinnassa kannattaa hyödyntää asiantuntijaa. Tontista aiheutuvat kustannukset ovat kokeneen asiantuntijan laskettavissa ja tämä voi vaikuttaa ratkaisevasti koko projektin rahoitustarpeeseen.

Talon perusrakenneratkaisut

Talon perusrakenteella tarkoitetaan talon muotoa ja korkeutta sekä kattorakennetta. Esisuunnittelussa kartoitetaan eri vaihtoehdot, jotka tontille sopivat. Valittuun vaihtoehtoon vaikuttavat niin rakennuttajan mieltymykset kuin rakennusmääräykset ja tonttiin mahdollisesti kohdistuvat rajoitukset ja rasitukset. Erikoismuotoilut, kuten esimerkiksi ulokkeet ja tornit, luovat aina lisäkustannuksia, joten niiden tarpeellisuutta kannattaa harkita tarkkaan. Selkeä ja yksinkertainen ratkaisu on kustannustehokkain toteuttaa ja on myös ekologinen ja energiatehokkaampi kuin paljon kulmia ja pyöristyksiä sisältävä ulkomuoto.

Maaston muodot voivat asettaa rajoituksia rakennuksen sijoittamiselle ja muodolle. Rinnetontille rakennettaessa on esimerkiksi suunniteltava huolellisesti rakenteiden kosteuden suojaus. Valuvat vedet pitää aina pystyä ohjaamaan talosta pois ja rinnetontti nostaa talon perustuksien kustannuksia. Kellarin rakentaminen asettaa lisähaasteita kosteuden suojaukselle. Tasainen tontti on suuri etu ja usein välttämätön, jos halutaan rakentaa valmiista talopakeista. Valmistalot ovat käytännössä aina tasamaalle suunniteltuja taloja. Katon muoto vaikuttaa puolestaan talon profiiliin ja yksinkertainen on tässäkin edullisin ja varmin ratkaisu.